Bottalla tapahtuu ympäri vuoden: pöytäjuhlia, teematapahtumia, hauskanpitoa, kokouksia, perinteitä, uutuuksia, kerran elämässä -kokemuksia, jokavuotisia traditioita ja lisää pöytäjuhlia. Tälle sivulle on koottu kalenterimuotoon yleisiä EPO:n tapahtumia huviksesi ja hyödyksesi. Tarkempaa ja ajankohtaista tietoa saat Tiedotteet-sivulta ja EPO:n sometileiltä. Voit myös liittyä EPO:n sähköpostilistalle, jolloin saat kerran viikossa tiedotteen tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi. Ohjeet sähköpostilistalle liittymiseen löydät täältä.
Osakunnalla tapahtumia järjestävät myös kaksi sisarosakuntaamme, Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO) ja Vasa nation (VN), ja usein epolaisia kutsutaan heidänkin juhliinsa. Yhteispohjalaisia juhlia, eli kaikille EPO:n, PPO:n ja VN:n jäsenille avoimia tapahtumia, järjestää puolestaan Pohjalainen Valtuuskunta (PV). Lisäksi osakuntien kerhot järjestävät omia tapahtumiaan. Tule Ostrobotnialle kokemaan osakuntalaista opiskelijaelämää!
Elokuussa Osakunta valmistautuu uuteen lukukauteen ja erityisesti uusien fuksien vastaanottamiseen.
Syyskuussa Osakunnan toiminta käynnistyy kesätauon jälkeen ja elämä palaa osakuntakerrokseen. Etenkin ensimmäisen vuoden osakuntalaisille syyskuu tarjoaa huikeita mahdollisuuksia tulla tutustumaan osakunnan toimintaan.
Fuksit, eli ensimmäisen vuoden osakuntalaiset, otetaan vastaan syksyn ensimmäisessä fuksitapahtumassa! Täällä fuksit pääsevät tutustumaan Osakuntaan ja tapaavat muita uusia fukseja, sekä vanhempia osakuntalaisia, eli civiksiä. Ties vaikka tapaisit isosiskosi lapsuudenystävän, vanhan partiojohtajasi, serkkusi serkun tai vaikkapa tuttuja entisestä lukiotasi! Tule käymään vaikka puhtaasta uteliaisuudesta.
Nämä ovat iltamia, jotka on suunnattu nimenomaan fukseille. Tarkoitus on pitää hauskaa ja tutustua uusiin ihmisiin (sekä vanhoihin että uusiin osakuntalaisiin). Illan aikana on kaiken näköistä pientä ohjelmaa ja jonkin sortin ruokatarjoilu. Sinulla voi olla mahdollisuus päästä myös saunaan. Kaikki fuksit mukaan!
Nämä kovetut bileet käynnistävät syys- ja kevätlukukauden EPOlla. Livebändi soittaa, tanssilattia, uusia ja vanhoja tuttavuuksia, hyvä meininki, paikalla myös isäntä. Ei muuta kun bilettämään!
Kerran vuodessa uusimmat epolaiset yhdessä ppolaisten kanssa lähetetään harhailemaan pitkin Helsingin katuja! Matkan varrella on jos jonkinlaisia rasteja, ja niiden suorittamiseen tarvitaan jokaisen panosta. Tärkeintä ei kuitenkaan ole voitto, vaan muihin fukseihin tutustuminen ja uusien kaverisuhteiden muodostuminen! Fuksiaisiin kuuluu tietenkin olennaisena osana myös jatkot Osakunnalla.
Emilia Kukkola, “Juhlat vuosituhannen vaihteessa”, s. 410
Lokakuussa fuksit totutetaan akateemisten pöytäjuhlien tapoihin ja perinteisiin. Lokakuussa vietetään myös Parttenkoliaasia kansallispukuihin sonnustautuneena.
Nämä pöytäjuhlat ovat tarkoitettu juuri fukseille, sillä fuksipäivällisillä opetellaan tulevaisuudessa tarpeellisiksi osoittautuvia akateemisia pöytätapoja. Fuksipäivällisiin kuuluukin tapakoulutus ennen pöytäosuutta. Sen aikana selviää muun muassa miten pöydässä toimitaan ja käyttäydytään. Koko fuksipäivällisten ajan fuksien opastajina toimivat civikset ja pääset kokemaan pohjalaista yhteenkuuluvuutta. Illan aikana tutustut varmasti uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, lauluihin ja hiot pöytätapojasi valmiiksi kohti tulevaa vuosijuhlaa. Pukeutuminen mukailee juhlapukeutumista, siisti asu päälle.
Syksyllä sadonkorjuuaikaan emäntä ja isäntä kutsuvat epolaiset nauttimaan pohjalaisista pidoista. Näissä pöytäjuhlissa pohjalaisuus näkyy selvimmin koko vuoden aikana; kansallispuvut sekä jussipaidat ovat merkittävä osa hurmoshenkistä juhlakansaa. Tässä juhlassa voi aidosti tuntea olevansa Isoo-Antin ja Rannanjärven perillinen. Pue päällesi kansallispuku, jussipaita tai siisti asu ja pääset koittamaan muun muassa miltä perinteiset herkut maistuvat puulusikalla syötynä!
Marraskuussa vietetään yhteispohjalaisin voimin Porthan-juhlaa, ja valmistaudutaan miettimään seuraavan vuoden virkailijoita.
Tämä on toinen osakuntavuoden iltapukujuhlista. Kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan juhlistama akateeminen Porthan-juhla on syyskauden arvokkain, mutta samalla hauskin juhla. Ennen Porthan-juhlaa vietetään niin kutsuttua Porthan-juhlaviikkoa, jonka aikana Osakunnalla järjestetään erityisen paljon tekemistä. Juhlaa kutsutaan myös tuttavallisesti nimellä Portsut.
Porthan-juhla on kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan, eli Etelä-Pohjalaisen Osakunnan, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan sekä Vasa nationin, yhteinen juhla. Kun nämä osakunnat vielä olivat jakamaton yksi osakunta vuoteen 1907 asti, Porthan-juhla toimi vuosijuhlana. Nykyisin EPO:n oma vuosijuhla on maaliskuussa. Ensimmäistä Porthan-juhlaa vietettiin 9. marraskuuta 1839, kun jakamattoman Pohjalaisen Osakunnan inspehtorin, Turun Akatemiassa toimineen professori Henrik Gabriel Porthanin, syntymästä oli kulunut sata vuotta. H.G. Porthan tunnetaan ”suomalaisen humanistisen tutkimuksen isänä”.
Porthan-juhla on kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan, eli Etelä-Pohjalaisen Osakunnan, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan sekä Vasa nationin, yhteinen juhla. Kun nämä osakunnat vielä olivat jakamaton yksi osakunta vuoteen 1907 asti, Porthan-juhla toimi vuosijuhlana. Nykyisin EPO:n oma vuosijuhla on maaliskuussa. Ensimmäistä Porthan-juhlaa vietettiin 9. marraskuuta 1839, kun jakamattoman Pohjalaisen Osakunnan inspehtorin, Turun Akatemiassa toimineen professori Henrik Gabriel Porthanin, syntymästä oli kulunut sata vuotta. H.G. Porthan tunnetaan ”suomalaisen humanistisen tutkimuksen isänä”.
Sanottakoon, että Porthan on erittäin merkittävä hahmo Suomen historiassa. Tämän vuoksi onkin hienoa, että juuri me saamme juhlistaa hänen muistoaan näin arvokkaasti.
Osakunnan ylin päättävä elin on osakunnan kokous, joten osallistumalla pääset vaikuttamaan siihen, millaisia päätöksiä Osakunnalla tehdään. Osakunnan kokouksiin ovat tervetulleita kaikki EPO:n jäsenet. Emäntä on keittänyt kokouskahvit ja laittanut ihania herkkuja kokousväelle. Yleensä marraskuussa järjestettävässä sääntömääräisessä syyskokouksessa valitaan uudet virkailijat seuraavalle virkailijakaudelle. Muita vuoden aikana järjestettäviä sääntömääräisiä kokouksia ovat helmikuussa järjestettävä talvikokous ja maalis-huhtikuussa järjestettävä kevätkokous.
Joulukuussa suositut joulupäivälliset saattelevat osakuntalaiset joulunviettoon. Joululoman jälkeen jatketaan!
Itsenäisyyspäivänä Osakunnalla järjestetään itsenäisyyspäivän juhla kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan kesken. Juhlan aikana osakuntafuksit saavat kantaakseen osakuntiensa värit, ja kahvitarjoilun jälkeen siirrytään yhdessä ylioppilaiden soihtukulkueeseen. Juhlan jälkeen pohjalaiset osakunnat ovat yhdessä Domus Gaudiumin osakuntien kanssa juoneet vuorovuosin toistensa luona glögiä.
Joulukuun alussa pohjalaiset valmistautuvat joulun tunnelmaan joulupäivällisillä. Päivälliset ovat Pohjalaisen Valtuuskunnan, eli tuttavallisemmin PV:n, järjestämät eli siis yhteispohjalaiset. Juhla sisältääkin hyvän seuran, laulujen, muun ohjelman ja jatkojen lisäksi tietenkin maittavaa jouluruokaa! Asustukseksi riittää siisti vaatetus, eikä tonttulakkikaan ole pakollinen.
Tammikuussa Osakunnan uusi vuosi alkaa uusien virkailijoiden ja hallituksen tarttuessa vallan kahvoihin.
Tammikuussa epolaiset kiertävät kanta-alueen lukioissa kertomassa opiskelusta pääkaupunkiseudun korkeakouluissa ja tietysti Etelä-Pohjalaisesta Osakunnasta. Ehkäpä sinäkin muistat kuunnelleesi epolaisten esittelyä omassa lukiossasi? Abi-infoilijat majoittuvat yhdessä kiertueen ajan ja esittelypäivien jälkeen on aikaa rennolle illanvietolle.
Virkailijanvaihtokaronkassa eli virkkiksessä juhlitaan uusia virkailijoita. Illan ohjelmassa laulujen ja hyvän ruuan lisäksi edellisvuoden viranhaltijat auttavat seuraajansa hyvään alkuun antamalla heille hupaisia tai käytännöllisiä lahjoja viranhoitoa varten. Kaikki osakuntalaiset ovat tervetulleita nauttimaan taatusti kattoon kohoavasta juhlatunnelmasta!
Jokavuotisen virkailijanvaihtokaronkan lisäksi vietetään joka toinen vuosi myös kuraattorinvaihtokaronkkaa ja inspehtorin vaihtuessa noin 6-10 vuoden välein inspehtorinvaihtokaronkkaa. Näiden ajankohdan vaihtelevat.
Helmikuussa perustoiminta jatkuu. Talvisena ilonpirskahduksena yhteispohjalainen laskiainen tuo hauskuutta arkiseen pakertamiseen.
Laskiaistiistai lähestyy ja perinteinen hurja mäenlasku voi alkaa, jihaa!!! Pohjalaiset osakunnat suuntaavat yhteislähdöllä mäkeen. Muistathan ottaa mukaan oman pulkan, liukurin, muovipussin, jätesäkin tai minkä tahansa millä alas pääsee! (Pelkät haalaritkin voivat tuoda hätätapauksessa alas hitaasti mutta varmasti). Mäenlaskun jälkeen osakuntatiloissa on tarjolla laskiaispullaa, hernekeittoa ja kaakaota. Isäntä on paikalla ja tarjoaa mieltä ja kieltä lämmittävää juomaa. Lisäksi sauna on valmiina vastaanottamaan mäessä kylmettyneet osakuntalaiset lämpimään syleilyynsä.
Maaliskuussa Osakunta on täynnä tohinaa ja vilskettä vuosijuhlien lähestyessä. Vuoden hienoimmat juhlat ovatkin jo ovella, ja on aika päästä tuulettamaan iltapukua ja frakkia muiden epolaisten kanssa.
Vuosijuhlat ovatkin sen verran kovetut juhlat, että niiden juhlimiseen tarvitaan koko viikko! Vuosijuhlaviikolla on siis paljon muutakin ohjelmaa iltajuhlan lisäksi. Usein järjestetään mm. excuja, illanviettoa osakunnalla, tanssiharjoituksia, ruusukkeensidontaa uusille osakuntanauhan omistajille ja stipendiaattipäivälliset.
Stipendiaattipäivälliset ovat teemapäivälliset, joihin kutsutaan omien osakuntalaisten lisäksi nimensä mukaisesti myös ulkomaalaisten ystävyysosakuntien edustajat, eli stipendiaatit. Täällä voit kuulla ja osallistua keskusteluihin niin viroksi, ruotsiksi, saksaksi kuin englanniksikin. Tietysti pöytäjuhlat ovat myös hyvä kenraaliharjoitus seuraavan päivän vuosijuhlille!
Osakunnan pääjuhla on maaliskuussa pidettävä vuosijuhla. Päälleen naiset pujottavat iltapuvun ja miehet sonnustautuvat frakkiin. Jos kaapin kätköistä ei löydy frakkia, niin tumma pukukin käy erittäin hyvin juhla-asuksi. Juhla pidetään usein Ostrobotnian juhlakerroksessa, jossa juhlatunnelma ulottuu korkealle kattoon asti.
Etelä-Pohjalainen Osakunta erottautui vanhasta Pohjalaisesta Osakunnasta omaksi osakunnakseen vuonna 1908. Tällöin uusi Etelä-Pohjalainen Osakunta valitsi vuosijuhlapäiväkseen maaliskuun 21. päivän, sillä kyseisenä päivänä vuonna 1863 J.V. Snellman valittiin maan hallituksen jäseneksi, ja Yrkö-Sakari Yrjö-Koskinen yliopiston professoriksi. Vuosijuhla pyritään järjestämään aina mahdollisimman lähellä kyseistä päivämäärää.
Kuun loppupuolella ennen vappua osakunnalla järjestetään monenlaista tapahtumaa.
Vappuaaton aattona järjestetään yhteispohjalaiset vappusitsit kaikkien pohjalaisten osakuntien kesken. Nämä riehakkaat ja serpentiinin täyteiset rennot pöytäjuhlat toivottavat vapun alkaneeksi leikkimielisten kisailujen ja yhteispohjalaisten laulujen voimalla.
Toukokuussa loppuvat päivystykset ja Osakunta rauhoittuu arkitoiminnasta kesälomalle. Tapahtumia järjestetään silti pitkin kesää!
Hiirenkorvajuhla on osakunnan fuksien taidonnäyte, sillä he järjestävät kyseisen tapahtuman alusta loppuun omin voimin. Toki alkusysäyksen antaa fuksimajuri, joka opastaa fuksit työhön. Hiirenkorvajuhla omalta osaltaan päättää kuluneen osakuntavuoden ja onkin siten eräänlainen kevätjuhla, jossa on ohjelmaa. Ohjelmana voi olla esimerkiksi laulua, soittoa, runonlausuntaa sekä näytelmä tai mitä fuksit vaan haluavat ohjelmaan sisällyttää. Pukeutuminen on kesäisen kevyttä ja juhlat loppuvat tarjoiluosuuteen.
Osakunta lomailee, mutta tapahtumia järjestetään satunnaisesti. Perinteinen kesäretki tuo mahdollisuuden vaihtaa kesäkuulumisia muiden osakuntalaisten kanssa kanta-alueen maisemissa.
Kesäretki on kesällä järjestettävä perinteeksi muodostunut viikonloppuretki Pohjanmaalle. Sinne ovat tervetulleita kaikki niin uudet kuin vanhatkin epolaiset. Aikaa vietetään iloisessa seurassa erilaisten pelien ja laulujen kera. Myös saunominen ja uimassa käynti on mahdollista, unohtamatta grillausta kesäisessä illassa. Retkeen kuuluu myös pienimuotoinen maakuntakiertue, jossa pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin paikkoihin. Tarjolla on siis hupia ja sivistystä samassa paketissa.