Osakunta ja juhlat
Osakunta ja juhlat kuuluvat erottamattomasti yhteen. Vuoden varrella juhlitaan usein ja railakkaasti. Juhlia on kahdenlaisia: juhlavan hienoja ja hauskoja akateemisia pöytäjuhlia sekä vapaan riehakkaita bileitä.
Pöytäjuhlien peruskaava on perinteinen; nautitaan pöydän ääressä hyvästä seurasta, ruoasta ja juomasta sekä laulusta. Nämä juhlat ovat täydellinen sekoitus akateemista juhlaperinnettä ja pohjalaista hauskanpitoa. Juhlat ovat joko hienoja, todella hienoja tai käsittämättömän upeita. Ja bileet ovat – bileitä.
Osakunnan pääjuhla on maaliskuussa pidettävä vuosijuhla. Päälleen naiset pujottavat iltapuvun ja miehet sonnustautuvat frakkiin, tumma pukukin käy hyvin. Juhla pidetään perinteisesti Ostrobotnian juhlasalissa, jossa juhlatunnelma ulottuu korkealle kattoon asti.
Toinen tärkeä juhlamme on syksyllä pidettävä sadonkorjuujuhla, parttenkoliaaset. Pöydät notkuvat emäntien valmistamista ruokaherkuista ja isäntä pitää huolen, ettei pala tartu kurkkuun ja laulu raikaa komeammin kuin koskaan. Parttenkoliaasissa pohjalaisuus näkyy selvimmin koko vuoden aikana; kansallispuvut sekä jussipaidat ja -puvut ovat näkyvä osa hurmoshenkistä juhlakansaa. Tässä juhlassa voi aidosti tuntea olevansa Isoo-Antin ja Rannanjärven perillinen.
Muita Osakunnan kevään juhlia ovat vuoden alussa pidettävä virkailijavaihtokaronkka, jossa uudet ja vanhat virkailijat juhlivat virkakautensa vaihtoa yhdessä muiden osakuntalaisten kanssa.
Nuorsenioripäivälliset kokoaa yhteen entisiä osakunnan jäseniä, senioreita ja nuorsenioreita, riippuen miten vanhoja partoja ovat. Luonnollisesti myös osakuntalaiset ovat juhlaan enemmän kuin tervetulleita.
Keväällä pidetään myös muita edellisten kaltaisia pöytäjuhlia kuten esimerkiksi vuosijuhlaviikon stipendiaattipäivälliset, joihin osallistuvat myös ystävyysjärjestömme edustajat ulkomailta.
Yksi kevään kohokohdista on kevätauringon jo lämmittäessä pidettävä hiirenkorvajuhla. Tämä juhla on uusien osakuntalaisten eli fuksien suunnittelema ja toteuttama.
Syksyn hämärtyessäkin valo kajastaa Osakunnalla erilaisten juhlien merkeissä. Juhlia riittää; kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan juhlistama akateeminen Porthan-juhla on syksyn arvokkain juhla akateemisuuksineen. Juhlat muistuttavat hyvin paljon vuosijuhliamme, tosin ruotsin kieltä kuulee enemmän kuin Tukholman risteilyllä. Pohjalaisen Valtuuskunnan järjestämät joulupäivälliset päättävät vuoden pöytäjuhlaosuuden ja joulun odotus alkaa. Näidenkin juhlien väliin mahtuu monen monta ikimuistoista juhlahetkeä, kuten itsenäisyyspäivän juhla.
Osakunnan laulukulttuuri
Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa lauletaan paljon – pöytäjuhlissa, silliaamiaisella, kesäretkellä, missä tahansa. Osakunnassa laulua johtaa useimmiten laulunjohtaja. Hänen apunaan toimivat varalaulunjohtajat, muut innokkaat civikset ja mikseipä vaikka vieraatkin. Laulunjohtajan tärkeä apuväline on laulunjohtomiekka eli rapiiri. Sillä annetaan ohjeita laulamiseen: mikä on tempo, mikä käytetyn äänen taso ja mitä kohtaa tulee korostaa.
Osakunnan laulukulttuuri on sekoitus saksalaista, virolaista, ruotsalaista, suomalaista ja tietenkin eteläpohjalaista lauluperinnettä. Laulujen kirjo pitää sisällään niin eteläpohjalaisia kansanlauluja, juomalauluja,ylioppilaslauluja kuin ikivihreitäkin. Osakunnassa on käytössä laulamista varten Eteläpohjalaisten laulukirja. Viides täysin uudistettu painos laulukirjasta ilmestyi vuonna 2015.
Osakunnan lippu
Osakunnan lipussa on valkoisella pohjalla tähkäseppeleen ympäröimänä vanhan Pohjanmaan vaakuna. Osakunnan lippua käytetään Osakunnan vuosijuhlassa ja muissa arvokkaissa tilaisuuksissa, joissa Osakunnan hallitus tai kiireellisissä tapauksissa kuraattori on antanut luvan käyttää lippua.
Lipun symboliikka
Osakunnan lipussa valkoinen pohjaväri symbolisoi nuoruutta, viattomuutta ja puhtaita aatteita. Keskellä oleva Pohjanmaan vanhan maakunnan historiallinen vaakuna kuvastaa yhtenäistä ja jakamatonta Pohjanmaata. Kauran korret, vaakunaa ympäröivä tähkäseppele ja lipusta roikkuvat tähkät muistuttavat esi‐isiemme suorittamasta viljelystyöstä niin aineellisella kuin henkiselläkin saralla. Kultaiset aaltoviivat keskuskuvioinnin molemmin puolin palauttavat mieliin tuulessa lainehtivat keltaiset viljavainiot.
Lipun kärkikoristeena oleva kirves on käsityönä tehty jäljennös Osakunnan ensimmäisessä lipussa käytetystä kirveestä. Kirves lipun kärkikoristeena poikkeaa tavallisuudesta ja on ainutlaatuinen pohjalaisille ominainen esine. Kirves on ollut esi‐isien apuna korpia raivatessa mutta myös vainoissa. Kirves on malliltaan pakanuudenaikainen suomalaismallinen kirves, jonka muoto pohjautuu aikoinaan oikeasti käytössä olleeseen malliin.
Lipun taustaa
Osakunnan nykyinen lippu on järjestyksessään neljäs. Se vihittiin käyttöön 12.8.2006 Seinäjoella Törnävänkartanossa Osakunnan kesäretken yhteydessä. Ensimmäinen lippu vihittiin käyttöön vuonna 1909 ja sen kirjoivat osakunnan naisjäsenet, kirves tehtiin helsinkiläisessä taidetakomossa. Toinen lippu vihittiin 1935 ja sen kirjoivat niin ikään osakunnan naiset. Kolmas lippu vihittiin 1957 ja sen on kirjonut todennäköisesti Käsityön Ystävät.
Osakunta sai marraskuussa 2003 ulkolipun, jotta varsinaista lippua ei enää tarvitsisi altistaa tuulelle ja sateelle. Ulkolippu on kuitenkin vain korvike, joten joukon jatkoksi sitä ei voine laskea.
Nykyinen lippu on Osakunnan lipuista ensimmäinen, joka on syntynyt täysin pohjalaisin voimin ja käsityötaidoin. Lipun ja siitä roikkuvat tähkät kirjoi kesinä 2005 ja 2006 kotiteollisuusopettaja Tuula Hermans Seinäjoelta. Kärkikoristeena oleva kirves valmistui Roger Näsmanin kultasepänliikkeessä Vaasassa alkuvuodesta 2006. Kantosalko ja sen kiinnikkeet kirvestä varten tehtiin Vaasassa alkukesästä 2006. Lippu on siis oiva osoitus elinvoimaisista perinteistä sekä erinomaisista kädentaidoista, joita kanta‐alueeltamme löytyy. Kun nykyistä lippua ei tarvitse rasittaa ulkoilmassa, on mahdollista, että lippu toimii Osakunnan ylimpänä tunnuksena useiden osakuntasukupolvien ajan vielä yli 50 vuoden päästäkin.
Osakuntanauha
Osakuntanauha on otettu Osakunnassa käyttöön 1930‐luvulla. Osakuntanauhan värit ovat vaaleansininen‐ valkoinen‐vaaleansininen. Osakuntanauhan leveys on 3,1 cm ja pituuden tulee olla sellainen, että nauhaa voidaan kantaa luontevasti ja ryhdikkäästi. Osakunnan kunniamerkin kanssa käytetään nauhan leveämpää versiota, jonka leveys on 5 cm.
Osakuntanauha luovutetaan kalenterivuoden aikana Osakuntaan liittyneille itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Sitä kannetaan sen arvon mukaisesti pukeutuneena. Naiset kantavat nauhaa vasemman ja miehet oikean olkapäänsä yli. Osakuntanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa, joten naiset voivat kantaa sitä myös ruusukkeena. Nauhaa voidaan käyttää osakuntien juhlatilaisuuksissa ja akateemisissa juhlissa. Osakuntanauhan myöntämisestä muulloin kuin 6.12 sekä sen myöntämisestä muille kuin Osakunnan jäsenille ja sen käytöstä muissa kuin edellä mainituissa tilaisuuksissa päättää Osakunnan hallitus tai kuraattori.
Kannettaessa useampia nauhoja oman osakunnan nauhaa kannetaan aina ylimpänä. Useamman kuin kolmen nauhan kantaminen ilman erityistä syytä ei ole suotavaa.
Osakunnan kunniamerkki
Etelä‐Pohjalaisen Osakunnan kunniamerkki voidaan antaa Osakunnan entiselle jäsenelle, joka on toiminut Osakunnan, pohjalaisuuden tai kanta‐alueen hyväksi tai jolle muuten tahdotaan osoittaa kunnioitusta. Osakunnan kunniajäseneksi kutsuttu henkilö saa kunniamerkin. Kunniamerkki on otettu Osakunnassa käyttöön vuonna 2004.
Kunniamerkissä on kuvattu tähkäkuvioiden ympäröimänä kuusi juoksevaa kärppä sijoitettuna 2 + 2 + 2. Merkin lakireunalla on vapaaherrallinen kruunu. Kunniamerkin läpimitta on 5 cm. Osakunnan kunniamerkkiä kannetaan leveässä Osakuntanauhassa.
Osakunnan ansiomerkki
Etelä‐Pohjalaisen Osakunnan ansiomerkki annetaan kiitollisuuden ja tunnustuksen osoituksena osakuntatoiminnassa ansioituneelle entiselle tai nykyiselle jäsenelle. Ansiomerkki on otettu käyttöön vuonna 1928.
Ansiomerkissä on kuvattu tähkäkuvioiden ympäröimänä pohjalainen urho. Merkin lakireunalla on lyyra. Ansiomerkin läpimitta on 4 cm. Ansiomerkkiä voi kantaa joko rinnan vasemmalla puolella tai osakuntanauhassa.
Osakunnan harrastusmerkki
Etelä‐Pohjalaisen Osakunnan harrastusmerkki annetaan Osakunnan jäsenelle tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta Osakunnan toimintaan. Harrastusmerkki on otettu käyttöön vuonna 1956. Nykyisen muotoinen harrastusmerkki on otettu käyttöön vuonna 2004.
Harrastusmerkissä on kuvattu tähkäkuvioiden ympäröimänä kuusi juoksevaa kärppä sijoitettuna 2 + 2 + 2. Harrastusmerkin läpimitta on 2,5 cm. Harrastusmerkkiä voi kantaa joko osakuntanauhassa tai rinnan vasemmalla puolella.
Lähteet:
Osakunnan merkki‐ ja nauhaohjesääntö
Mikko Pohtola: Etelä‐Pohjalainen Osakunta 1928‐1958