Värejä ja tunnuksia
Osakunnan lippu
Osakunnan lipussa on valkoisella pohjalla tähkäseppeleen ympäröimänä vanhan Pohjanmaan vaakuna. Osakunnan lippua käytetään Osakunnan vuosijuhlassa ja muissa arvokkaissa tilaisuuksissa, joissa Osakunnan hallitus tai kiireellisissä tapauksissa kuraattori on antanut luvan käyttää lippua.
Lipun symboliikka
Osakunnan lipussa valkoinen pohjaväri symbolisoi nuoruutta, viattomuutta ja puhtaita aatteita. Keskellä oleva Pohjanmaan vanhan maakunnan historiallinen vaakuna kuvastaa yhtenäistä ja jakamatonta Pohjanmaata. Kauran korret, vaakunaa ympäröivä tähkäseppele ja lipusta roikkuvat tähkät muistuttavat esi-isiemme suorittamasta viljelystyöstä niin aineellisella kuin henkiselläkin saralla. Kultaiset aaltoviivat keskuskuvioinnin molemmin puolin palauttavat mieliin tuulessa lainehtivat keltaiset viljavainiot.
Lipun kärkikoristeena oleva kirves on käsityönä tehty jäljennös Osakunnan ensimmäisessä lipussa käytetystä kirveestä. Kirves lipun kärkikoristeena poikkeaa tavallisuudesta ja on ainutlaatuinen pohjalaisille ominainen esine. Kirves on ollut esi-isien apuna korpia raivatessa mutta myös vainoissa. Kirves on malliltaan pakanuudenaikainen suomalaismallinen kirves, jonka muoto pohjautuu aikoinaan oikeasti käytössä olleeseen malliin.
Lipun taustaa
Osakunnan nykyinen lippu on järjestyksessään neljäs. Se vihittiin käyttöön 12.8.2006 Seinäjoella Törnävän kartanossa Osakunnan kesäretken yhteydessä. Ensimmäinen lippu vihittiin käyttöön vuonna 1909 ja sen kirjoivat osakunnan naisjäsenet, kirves tehtiin helsinkiläisessä taidetakomossa. Toinen lippu vihittiin 1935 ja sen kirjoivat niin ikään osakunnan naiset. Kolmas lippu vihittiin 1957 ja sen on kirjonut todennäköisesti Käsityön Ystävät.
Osakunta sai marraskuussa 2003 ulkolipun, jotta varsinaista lippua ei enää tarvitsisi altistaa tuulelle ja sateelle. Ulkolippu on kuitenkin vain korvike, joten joukon jatkoksi sitä ei voine laskea.
Nykyinen lippu on Osakunnan lipuista ensimmäinen, joka on syntynyt täysin pohjalaisin voimin ja käsityötaidoin. Lipun ja siitä roikkuvat tähkät kirjoi kesinä 2005 ja 2006 kotiteollisuusopettaja Tuula Hermans Seinäjoelta. Kärkikoristeena oleva kirves valmistui Roger Näsmanin kultasepänliikkeessä Vaasassa alkuvuodesta 2006. Kantosalko ja sen kiinnikkeet kirvestä varten tehtiin Vaasassa alkukesästä 2006. Lippu on siis oiva osoitus elinvoimaisista perinteistä sekä erinomaisista kädentaidoista, joita kanta-alueeltamme löytyy. Kun nykyistä lippua ei tarvitse rasittaa ulkoilmassa, on mahdollista, että lippu toimii Osakunnan ylimpänä tunnuksena useiden osakuntasukupolvien ajan vielä yli 50 vuoden päästäkin.
Osakuntanauha
Osakuntanauha on otettu Osakunnassa käyttöön 1930-luvulla. Osakuntanauhan värit ovat vaaleansininen-valkoinen-vaaleansininen. Osakuntanauhan leveys on 3,1 cm ja pituuden tulee olla sellainen, että nauhaa voidaan kantaa luontevasti ja ryhdikkäästi. Osakunnan kunniamerkin kanssa käytetään nauhan leveämpää versiota, jonka leveys on 5 cm.
Osakuntanauha luovutetaan kalenterivuoden aikana Osakuntaan liittyneille itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.. Sitä kannetaan sen arvon mukaisesti pukeutuneena. Naiset kantavat nauhaa vasemman ja miehet oikean olkapäänsä yli. Osakuntanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa, joten naiset voivat kantaa sitä myös ruusukkeena. Nauhaa voidaan käyttää osakuntien juhlatilaisuuksissa ja akateemisissa juhlissa. Osakuntanauhan myöntämisestä muulloin kuin 6.12 sekä sen myöntämisestä muille kuin Osakunnan jäsenille ja sen käytöstä muissa kuin edellä mainituissa tilaisuuksissa päättää Osakunnan hallitus tai kuraattori.
Kannettaessa useampia nauhoja oman osakunnan nauhaa kannetaan aina ylimpänä. Useamman kuin kolmen nauhan kantaminen ilman erityistä syytä ei ole suotavaa.
Osakunnan kunniamerkki
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kunniamerkki voidaan antaa Osakunnan entiselle jäsenelle, joka on toiminut Osakunnan, pohjalaisuuden tai kanta-alueen hyväksi tai jolle muuten tahdotaan osoittaa kunnioitusta. Osakunnan kunniajäseneksi kutsuttu henkilö saa kunniamerkin. Kunniamerkki on otettu Osakunnassa käyttöön vuonna 2004.
Kunniamerkissä on kuvattu tähkäkuvioiden ympäröimänä kuusi juoksevaa kärppä sijoitettuna 2 + 2 + 2. Merkin lakireunalla on vapaaherrallinen kruunu. Kunniamerkin läpimitta on 5 cm. Osakunnan kunniamerkkiä kannetaan leveässä Osakuntanauhassa.
Osakunnan ansiomerkki
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan ansiomerkki annetaan kiitollisuuden ja tunnustuksen osoituksena osakuntatoiminnassa ansioituneelle entiselle tai nykyiselle jäsenelle. Ansiomerkki on otettu käyttöön vuonna 1928.
Ansiomerkissä on kuvattu tähkäkuvioiden ympäröimänä pohjalainen urho. Merkin lakireunalla on lyyra. Ansiomerkin läpimitta on 4 cm. Ansiomerkkiä voi kantaa joko rinnan vasemmalla puolella tai osakuntanauhassa.
Osakunnan harrastusmerkki
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan harrastusmerkki annetaan Osakunnan jäsenelle tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta Osakunnan toimintaan. Harrastusmerkki on otettu käyttöön vuonna 1956. Nykyisen muotoinen harrastusmerkki on otettu käyttöön vuonna 2004.
Harrastusmerkissä on kuvattu tähkäkuvioiden ympäröimänä kuusi juoksevaa kärppä sijoitettuna 2 + 2 +2. Harrastusmerkin läpimitta on 2,5 cm. Harrastusmerkkiä voi kantaa joko osakuntanauhassa tai rinnan vasemmalla puolella.
Lähteet:
Osakunnan säännöt
Osakunnan merkki- ja nauhaohjesääntö
Mikko Pohtola: Etelä-Pohjalainen Osakunta 1928-1958
