Perinteet ja tavat tutuiksi
Osakunta ja juhlat
Osakunta ja juhlat kuuluvat erottamattomasti yhteen. Vuoden varrella juhlitaan usein ja railakkaasti. Juhlia on kahdenlaisia: juhlavan hienoja ja hauskoja akateemisia pöytäjuhlia sekä vapaan riehakkaita bileitä.
Pöytäjuhlien peruskaava on perinteinen; nautitaan pöydän ääressä hyvästä seurasta, ruoasta ja juomasta sekä laulusta. Nämä juhlat ovat täydellinen sekoitus akateemista juhlaperinnettä ja pohjalaista hauskanpitoa. Juhlat ovat joko hienoja, todella hienoja tai käsittämättömän upeita. Ja bileet ovat – bileitä. Näitä ovat esimerkiksi kauden avajaiset ja pohjalainen wappu.
Osakunnan pääjuhla on maaliskuussa pidettävä vuosijuhla. Päälleen naiset pujottavat iltapuvun ja miehet sonnustautuvat frakkiin, tumma pukukin käy hyvin. Juhla pidetään perinteisesti Ostrobotnian juhlasalissa, jossa juhlatunnelma ulottuu korkealle kattoon asti.
Toinen tärkeä juhlamme on syksyllä pidettävä sadonkorjuujuhla, parttenkoliaaset. Pöydät notkuvat emäntien valmistamista ruokaherkuista ja isäntä pitää huolen, ettei pala tartu kurkkuun ja laulu raikaa komeammin kuin koskaan. Parttenkoliaasissa pohjalaisuus näkyy selvimmin koko vuoden aikana; kansallispuvut sekä jussipaidat ja -puvut ovat näkyvä osa hurmoshenkistä juhlakansaa. Tässä juhlassa voi aidosti tuntea olevansa Isoo-Antin ja Rannanjärven perillinen.
Muita Osakunnan kevään juhlia ovat vuoden alussa pidettävä virkailijavaihtokaronkka, jossa uudet ja vanhat virkailijat juhlivat virkakautensa vaihtoa yhdessä muiden osakuntalaisten kanssa.
Nuorsenioripäivälliset kokoaa yhteen entisiä osakunnan jäseniä, senioreita ja nuorsenioreita, riippuen miten vanhoja partoja ovat. Luonnollisesti myös osakuntalaiset ovat juhlaan enemmän kuin tervetulleita.
Keväällä pidetään myös muita edellisten kaltaisia pöytäjuhlia kuten esimerkiksi vuosijuhlaviikon stipendiaattipäivälliset, joihin osallistuvat myös ystävyysjärjestömme edustajat ulkomailta.
Yksi kevään kohokohdista on kevätauringon jo lämmittäessä pidettävä hiirenkorvajuhla. Tämä juhla on uusien osakuntalaisten eli fuksien suunnittelema ja toteuttama.
Syksyn hämärtyessäkin valo kajastaa Osakunnalla erilaisten juhlien merkeissä. Juhlia riittää; kaikkien kolmen pohjalaisen osakunnan juhlistama akateeminen Porthan-juhla on syksyn arvokkain juhla akateemisuuksineen. Juhlat muistuttavat hyvin paljon vuosijuhliamme, tosin ruotsin kieltä kuulee enemmän kuin Tukholman risteilyllä. Pohjalaisen Valtuuskunnan järjestämät joulupäivälliset päättävät vuoden pöytäjuhlaosuuden ja joulun odotus alkaa. Näidenkin juhlien väliin mahtuu monen monta ikimuistoista juhlahetkeä, kuten itsenäisyyspäivän juhla.
Osakunnan laulukulttuuri
Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassa lauletaan paljon - pöytäjuhlissa, silliaamiaisella, kesäretkellä, missä tahansa. Osakunnassa laulua johtaa useimmiten laulunjohtaja. Hänen apunaan toimivat varalaulunjohtajat, muut innokkaat civikset ja mikseipä vaikka vieraatkin. Laulunjohtajan tärkeä apuväline on laulunjohtomiekka eli rapiiri. Sillä annetaan ohjeita laulamiseen: mikä on tempo, mikä käytetyn äänen taso ja mitä kohtaa tulee korostaa.
Osakunnan laulukulttuuri on sekoitus saksalaista, virolaista, ruotsalaista, suomalaista ja tietenkin eteläpohjalaista lauluperinnettä. Laulujen kirjo pitää sisällään niin eteläpohjalaisia kansanlauluja, juomalauluja,ylioppilaslauluja kuin ikivihreitäkin. Osakunnassa on käytössä laulamista varten Eteläpohjalaisten laulukirja. Viides täysin uudistettu painos laulukirjasta ilmestyi vuonna 2005.
